Muuratjärvellä kalastus on vähentynyt, mutta saaliit pysyivät vahvoina – lohikalatilanne herättää huolta
Muuratjärven kalastus on muuttunut merkittävästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuoden 2024 kalastustiedustelun mukaan järven kokonaissaalis on selvästi pienempi kuin vuoden 2007 tiedustelussa, mutta yksittäisten kalastajien saaliit ovat jopa kasvaneet. Kalastajien mielestä tavallisten saaliskalojen kannat ovat edelleen kohtuullisessa tilassa, mutta lohikalojen ja osin myös kuhan tulevaisuus huolettaa.
Osakaskunta teetti Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustuksen turvin ja omaan talkootyöhön nojaten kalastustiedustelun Muuratjärven vuoden 2024 kalastuksesta (ks. tutkimusraportti tietopankkisivulta). Samankaltainen tutkimus on edellisen kerran tehty vuonna 2007. Kohdejoukko oli osakaskunnan luvan lunastaneet ja osakkaat, joten esim. pelkän kalastonhoitomaksun tai yleiskalastusoikeuksien nojalla kalastaneet jäivät selvityksen ulkopuolelle aiemman v. 2007 selvityksen tavoin.
Vuonna 2024 Muuratjärven kokonaissaaliiksi arvioitiin noin 8 300 kiloa, kun vuonna 2007 saalista kertyi lähes 14 000 kiloa. Saalismäärä on siis vähentynyt noin 40 prosenttia. Muutoksen taustalla ei kuitenkaan näyttäisi olevan kalakantojen heikkeneminen, vaan ennen kaikkea kalastajien määrän väheneminen. Vuoden 2024 tiedustelussa aktiivisia kalastajia arvioitiin olevan noin 155, kun vuoden 2007 selvityksessä määrä oli noin 400.
Vaikka kokonaissaalis on pienentynyt, kalastajakohtainen keskisaalis kasvoi arviolta noin 34 kilosta 44 kiloon. Tämä viittaa siihen, että kalastusta harrastavat entistä enemmän aktiiviset kalastajat, joiden saaliit ovat keskimääräistä suurempia. Vuoden 2024 painosaaliista merkittävimmät lajit olivat muikku (32 %), hauki (28 %) ja ahven (16 %). Verkkokalastus säilytti asemansa merkittävimpänä pyyntimuotona, ja yli puolet kokonaissaaliista saatiin verkoilla. Erityisen suuri merkitys oli muikkuverkkopyynnillä, johon sisältyi myös kaupallista kalastusta.
Lajikohtaisessa vertailussa muutokset olivat melko maltillisia. Ahvenen ja särkikalojen osuus saaliista on jonkin verran pienentynyt, kun taas hauen ja muikun merkitys on kasvanut. Silmiinpistävin muutos koskee kuitenkin lohikaloja. Vielä vuoden 2007 tiedustelussa taimensaaliiksi arvioitiin lähes 300 kiloa, mutta vuonna 2024 sitä saatiin vain muutamia kiloja. Myös istutetun järvilohen saalis jäi hyvin vähäiseksi. Tämä on huomionarvoista, sillä järveen on viime vuosina tehty lohikalojen istutuksia. Tulosten perusteella niiden vaikutus kalastajien saaliisiin näyttää jääneen heikoksi eli istutusten tuloksellisuus on ollut heikko.
Kalastajien omat arviot tukevat tätä havaintoa. Ahven-, hauki-, made-, lahna- ja särkikantoja pidettiin pääosin vähintään kohtalaisina. Myös muikkukanta sai kohtuullisen myönteisiä arvioita. Sen sijaan kuhakanta arvioitiin useimmiten vähäiseksi, siikakanta heikoksi ja lohikalakannat selvästi heikoiksi. Rapukantojen tilaa moni ei osannut arvioida lainkaan. Tiettävästi Muuratjärven vesistössä esiintyy kuitenkin vielä jokirapua, eikä vieraslajia täplärapua. Jos täplärapuhavaintoja tulee esille, on niistä syytä ilmoittaa hoitokunnalle.
Kalastuksen järjestämiseen oltiin yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Kalastuslupia piti kalliina vain runsas viidennes vastaajista, ja yli puolet arvioi kalastuksenvalvonnan olevan riittävää. Kaikista vastaajista 54 prosenttia katsoi, ettei kalastus ole liiallista, ja liiallisena sitä piti 12 prosenttia. Kalastajaryhmien välillä oli kuitenkin eroja: vapakalastajista noin viidennes piti kalastusta liiallisena, kun muissa ryhmissä näin arvioi korkeintaan joka kymmenes.
Myös kalastusrajoituksia koskevissa näkemyksissä oli eroja. Kaikista vastaajista 23 prosenttia oli sitä mieltä, että rajoituksia on liian vähän, kun taas 33 prosenttia piti niitä pikemminkin liian runsaina. Vapakalastajista noin kolmannes katsoi rajoituksia olevan liian vähän, kun taas pyydyskalastajista noin kolmannes arvioi rajoituksia olevan liikaa. Lähes puolet pyydyskalastajista ei kallistunut asiassa kumpaankaan suuntaan. Erot näkyivät myös suhtautumisessa eri kalastusmuotoihin: valtaosa vapakalastajista haluaisi rajoittaa pyydyskalastusta nykyistä enemmän, kun taas pyydyskalastajista noin kolmannes lisäisi vapakalastuksen rajoituksia.
Kalaistutuksiin suhtauduttiin melko kriittisesti. Kaikista vastaajista 41 prosenttia oli eri mieltä väittämästä, että kalaistutuksia tehdään riittävästi, kun riittävinä niitä piti vain 21 prosenttia. Kalastajaryhmien välillä oli kuitenkin eroja: pyydyskalastajista 33 prosenttia arvioi istutukset riittäviksi, kun muissa kalastajaryhmissä näin ajatteli alle 20 prosenttia vastaajista. Pelkästään pyydyksillä kalastavat olivat siten istutusten määrään tyytyväisempiä kuin vapakalastajat ja sekä pyydys- että vapakalastusta harjoittavat.
Tiedustelun perusteella Muuratjärven kalastuksen suurimmat haasteet liittyvät tulevaisuudessa kalastajamäärän vähenemiseen sekä erityisesti lohikalaistutusten vaikuttavuuteen. Yli kolmannes vastaajista arvioi oman kalastuksensa vähenevän seuraavan kymmenen vuoden aikana, useimmiten ikääntymisen vuoksi. Samalla kuitenkin tavallisten saaliskalojen kannat näyttävät säilyneen varsin hyvinä, mikä antaa suhteellisen hyvät lähtökohdat järven kalastuksen kehittämiselle myös tulevina vuosina.
Hoitokunta kiittää kaikkia kalastustutkimukseen vastanneita!